maanantai 17. maaliskuuta 2014

Metsän neitoja



Heipä hei vain taas! Viimeksi kitisin kamerattomuutta ja nyt sitten sain kameran viimein käsiini.
Hiihtolomailin tässä viikolla 10 ja pyhitin sen viikon sitten käsitöille. Joku ihana ihminen oli hartsilapsien naamakirjasivuille  jakanut jousien ja yms sälän  askarteluohjeet ja minä sitten testasin niitä. Kokemuksella voin taas sanoa että jos ohjeessa lukee "tee näin"  niin älä lähde oikomaan, minulla nimittäin tuli monta virhettä  ja lopputulos ei ollut niin hyvä kun lähdin oikomaan laiskana  ihmisenä :D


Jousesta oli alunperin tarkoitus tulla ihan normaali ja tylsä ruskea, mutta en saanut  väreilläni aikaiseksi vaikka kaikkia väriä keskenään sotkinkin.. ja sitten se lähti vähän käsistä ja tuli kukkasia ja pilkkuja.


Tosiaan nuo yllä olevat romppeet askartelin Yukiialle kun neitonen tosiaan on erään sortin metsänvartija ja etenkin omankylänsä kun päällikön tytär on. Neiti kuuluu aurinkokentaurien klaaniin ja rakastaa kesää ja auringonkukkia ylikaiken. Pientä nippelitietoa neidistä ja loput tulee kunhan saan kirjoitettua kaiken  julkasukuntoseksi matskuksi :D Päässä neon mutta tykkään tehdä  omat esittely tiedostot erikseen koneelle hahmoistani.


Juoksin kun töistä pääsin suoraan ulos nukkejen kanssa takapihan metsään, kauaa en kerennyt  olla koska akku loppui ja minua alkoi pelottamaan olla siellä yksin. Jännä homma että  pienenä se ei ollut homma eikä mikään larpata päivät pitkät metässä, mutta kun ikää on tullut niin se pelko hiipii puseroon 20 min sisään. Pelkään eniten että talviunilta heränneet mönkijät tulevat ja syövät minut suihinsa..taino lähinnä karhut.


Tarkoituksenani oli kuvata Yukiiasta ja Lorenasta  pieni kuvatarinan pätkä, ideana Lorenan ja Yukiian välinen keskustelu  karkaamisesta. Kuvia ei kuitenkaan tullut tarpeeksi sitä varten, joten kerron vähän näiden kahden suhteesta.
 Lorenahan toimii  hovineitona tyranni Kuningattaren linnassa (tätä ei ole minulla vielä nukkena mutta joskus tulevaisuudessa sitten)  ja tuntee itsensä usein yksinäiseksi koska hän on "viallinen " yksisarvinen ja sai siksi elää. Muuten koko yksisarvis rotu on teurastettu sukupuutton partaalle ja vain harva on jäänyt jäljelle ja piiloutunut. Heidänkin päistään on  kyllä kovat palkkiot luvassa.


Mutta kuinkas Yukiia tuntee Lorenan?
Kun Lorena on surullinen hän lähtee yleensä metsään, sieltä häntä ei osata etsiä, koska tämähän asuu linnassa ja on siellä suurimman osan ajastaan. Yhtenä päivänä Lorena käveli vähän kauemmas  metsään  lähelle aurinkokentauri klaanin rajoja  eikä tämä osannut enää tietä kotiin. Tyttö oli nälissään ja hän pelkäsi että kuolee  ellei häntä löydetä. Yukiia taas oli normaalilla vartiointi kierroksellaan ja jäljitti outoja jälkiä heidän reviirinsä rajalla. Pian hän kuuli hentoa vikinää  vähän matkan päästä. Yukiia löysi sitten itkevän  valkoisiin puetun tytön joka näytti hyvin säikyltä.




Yukiia lähestyi tyttöä varoivaisesti ettei tämä säikähtäisi häntä.
Lorena huomasi tämän ja kavahti vähäsen, mutta ilahtui sitten nähdessään että joku oli löytänyt hänet. Yukiia oli kiinnittänyt huomionsa tytön jalkoihin, tyttö oli kaksi jalkainen mutta hänestä näki ettei tämä ole ihminen. Hän ei kuitenkaan viitsinyt kysyä  heti ensimmäisenä että mikä ihme tyttö on vaan tiedusteli, että onko tämä kunnossa ja mistä tämä tulee.


Lorena kertoi  olevansa  kunnossa ja että hän oli eksynyt eikä löydä tietään takaisin. Raukkalla kun ei ole suuntavaistoa pienintäkään kun linnassa asuu. Sitten tämä esitteli itsensä, hän kertoi olevansa Lorena ja työskentelevänsä kuningattaren hovineitona.




Yukiia ihmetteli hieman että mitä  Lorenan kaltainen  tyttö tekee näin  syvällä metsässä, tuollaisella varustuksella, metsä oli nimittäin täynnä erillaisia villieläimiä. Yukiia esitteli  itsensä aurinkokentauri klaanin vartijaksi. Hän kertoi olevansa  nykyisin päällikön ainoa lapsi ja siksi velvoitettu suojelemaan ja vartioimaan  heidän reviirinsä rajoja.


Yukiia näki että tyttö oli nälkäinen ja päätti viedä tytön kyläänsä mikäli tämä suostuu. Kun hän olisi syönyt, jaksaisi tämä paremmin matkata  kohti kotia Yukiian saattamana. Matkalla  he  tutustuivat paremmin vielä ja kun Yukiia oli saattanut Lorenan kotiin asti päättivät  he vielä tavata joskus. Yukiiaa häiritsi tosin vielä se että hän ei tiennyt mikä Lorena oli rodultaan  ja sitten tämä päätti kysyä. Lorena otti päähineensä pois jonka alta paljastui siipikorvat, hän kertoi  ettei tiedä muuta kuin että  on "viallinen" yksisarvinen ja veti päähineensä takaisin päähän. Lorena oli aina piilottanut korvansa  päähineen alle, koska ei itse pitänyt niistä, ne toivat mieleen vain sen että tämä on viallinen ja erillainen kuin muut. Yukiia ihasteli Lorenan korvia ja kertoi niiden olevan kauniit ja että yleensä vain enkeleillä  ilmenee siipikorvia, hän myös  näki että Lorena häpeili korviaan. Pian tytöt kuulivat  etsiviä kutsuma huutoja ja Lorena lähti kohti niitä, koska muut olivat ilmeisesti huolissaan. Yukiia palasi kotiinsa ja ajatteli samalla että siinäpä oli ainutlaatuinen tyttö.
Siitä päivästä lähtien Yukiia ja Lorena ovat olleet ystäviä.


Huomasimpa muuten että  kirjoitin sitten vahingossa pienesti tarinamuodossa, ja nuo kuvat passasi osittain siihen.. alitajunta vissiin teki töitä kun huomasin tuon vasta nyt kun luin tekstin läpitte. No sellasta sattuu ja eihän se ole vaarallista. Joten seuraavaan kertaan nyt ^^

Dollover

2 kommenttia:

  1. ÖRMÖRnomnom tulen ja syön Loruttimen suihini kun on niin söpönen ilmestys tuossa hatussa! /> 3 < /
    Kuuluuko hattu muuten pullip Suiseisekille? ^^
    Oli mukava kuulla hieman lisää tietoa Yukiiasta c: Pidin myös tekemistäsi jousesta, nuolista ja jousikotelosta, jousi on ase mutta olit lisännyt koteloon sööton helmisydämen ja pitsiä~ <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkat silmäsi osuivat oikeaan :D Kyseessä on nimenomaan Suiseisekin hattu. Kiitos kehuista, mie tungen pitsiä joka paikkaan että tulis omanlaisensa!..koska vähän söpöyttä pitää aina olla ^^ Ja täällä punastunut Lorru kiittelee ja tarjoaa tikkaria itsensä sijasta :3

      Poista